No tietysti on järkeä, enemmän tai sitten vähemmän, riippuu katsantokannasta.
Kaupasta saa toki muutamalla kympillä Kiinassa valmistetun Stanleyjäljitelmän, jolla vapa varmasti valmistuu, mutta ainahan se on parempi höylätä ja valmis vapakin monin verroin parempi ja kauniimpi, kun on joko ostettuna h***tin kallis tai peräti omaan käteen mittatilaustyönä tehty höylä.
Bambun höyläämiseen soveltuvia puhdistushöyliä saa siis halvimmillaan muutamalla kympillä ja hinnaston yläpäässä mennään lähelle 500€ ja ylikin.
Omien työkalujen valmistaminen on mielestäni hienoa, terapeuttista ja epäonnistuessaankin opettavaista, puhumattakaan tunteista ja vaikutuksista silloin kun onnistuu.
Oman puisen höylän valmistustapa on enemmän tai vähemmän James Krenow- tyylinen. Kun laittaa hakukoneeseen taikasanat ”James Krenow”,” wood ”,”plane”, niin alkaa ATK:sta löytyä videota, myytävää kirjaa, erilaista artikkelia sekä erilaisia valmistusohjeita, mutta pääasiassa 45 asteen petikulmalla olevan ”standardihöylän” valmistamiseen. Kun tehdään puhdistuhöylää 25 asteen petikulmalla bambuvavan höyläykseen, kannattaa noihin ohjeisiin tehdä hieman parannuksia mm. terän säätömekanismiin (vasarasäätö vs. Säätöruuvi)
Siklaushöylän tekeminen itse on varmaan se joka ensimmäisenä ihan oikeasti kannattaa. Paljon hauskempaa ja helpompaa on viimeistely oikealla siklihöylällä kuin millään mattovetisen irtoterällä tai siklauslevyllä.
Luonnostelemani alkuperäiset piirustukset siklihöylälle. Alunperin ajettelin tehdä kiilaan ruuvikiristyksen terälle, mutta kokeilun jälkeen päädyin siihen, että pelkkä kiilaus riittää.
Strategiset mitat: petikulma 105 astetta, pituus 13 cm, korkeus peräpäästä 5,5 cm ja keulasta 2,5 cm, lastuaukon kidan leveys lopulta peräti 2 cm. Kapeampi kita ei tuossa siklauksessa oikein tahdo toimia.
Materiaaliksi kannattaa valita mahdollisimman painavaa puuta ja tietysti höylän pohjaksi myös mahdollismman kovaa puuta. Yllä kuvassa siklihöylän esimuotoillut ja käsitellyt palikat valmiina liimausta varten. Sisäosat koivua, johon höylän pohjalevyksi liimattu tammea. Sivukalikat pähkinäpuuta.
2 Kpl siklihöyliä liimattuna, valmiina jatkotyöstöä ja lopullista muotoilua varten.
Liimauksen jälkeen aihion höyläily suoraksi, sivuprofiilin muotoilu ja kiilatapin reiän poraus.
Pari kappaletta valmiita siklihöyliä. Vasemmanpuoleisessa 35 millinen Stanley- höylänterä, joita saa n. kympin kappalehintaan maailmalta, oikeanpuoleisessa taas kahden euron 70x130 mm siklilevystä leikattu teräpala, jota kääntelemällä saa aina 4 kpl tuoretta terävää teräkulmaa.
Entäs sitten varsinainen puhdistushöylä.
Epä hätiä mitiä, onnistuu kohtuudella sellainenkin.
Aikani erinäköisiä malleja luonnosteltuani sain aikaan tällaiset piirustukset, höylän malli ja nimi ”Vantage” tulee siitä, kun piirrellessäni katselin TopGearin jaksoa, jossa koeajoivat ja kehuivat uutta Aston Martinia.
Strategiset mitat: pituus 18 cm, petikulma 25 astetta, lastuaukon kidan leveys 0,8 cm. Kiilan pohjaan upotettu alumiinilevy, joka lukitsee terän hyvin paikoilleen ja saa kiilan toimimaan hyvin myös lastun murtajana.
Sisukset koivua, pohjalevy ”brazilian hardwood” sivut pähkinäpuuta ja mekanismi messinkiä
Säätömekanismit, jolla saa myös hieman sivusuuntaan säädeltyä, messinkiä ja omaa valmistetta. Mallia apinoitu Veritasin ”wooden plane hardware kit” istä jota saa netistä tilailtua n. 40€ hintaan. Tosin tuo HW-kit ei taida soveltua matalan kulman höylään. Terä standardi Stanley 40 mm
Useampi vapa höylätty ja kyllä näillä tulee ihan kelvollista jälkeä, sitäpaitsi ja ennenkaikkea, höylääminen on hiivatin paljon hauskempaa.
Lisälukemista:
Useimmista kirjastoista löytyy melkovarmasti joku teos höylänkin valmistuksesta.
Netin syövereistä löytyy mm. mainio artikkeli: Wood Planes Made Easy, by David Finck, pdf ladattavana ja maksuksi kelpaa sähköpostiosoitteesi verran yksityisyyttäsi.
Ja vaikka tuolta: https://www.sihistin.fi/fi/tyokalut/tammihoyla.html
Onnistuu kuin Strömsössä: https://yle.fi/a/20-205216